Yksin jäällä,
Ympärillä tasainen tyhjyys,
Viimassa ytimiin asti,
Jäljet luoksesi häilyen,
Muistat vain itsesi.
Otat askeleen,
Värjöttävää kylmää paeten,
Näet vain taaksesi,
Paljas jää edessäsi,
Ei reittiä perille.
Milloin tiedät olevasi,
Missä sinun tulee olla,
Odotetaanko sinua siellä?
Jatkatko jälkien katsomista,
Opien menneestä,
Luoden uutta polkuasi.
Jättäydytkö jäälle,
Kevään sulattaen altasi sen.
Onneksi osaat uida.
maanantai 29. joulukuuta 2014
sunnuntai 28. joulukuuta 2014
Erilainen
Heräät tänään,
Hukattu menneisyys taskussasi,
Huterat askelet tulevaan.
Onko onni olla erilainen,
rikkoa tavanomainen,
kärsiä ystävästä yksinäisestä,
uneen sinut sivellen.
Rikkautta on olla rehellinen,
varattomana eheys haaveena.
Ota mikä sinulle kuuluu.
Hukattu menneisyys taskussasi,
Huterat askelet tulevaan.
Onko onni olla erilainen,
rikkoa tavanomainen,
kärsiä ystävästä yksinäisestä,
uneen sinut sivellen.
Rikkautta on olla rehellinen,
varattomana eheys haaveena.
Ota mikä sinulle kuuluu.
Pakkasen hehku
Kuulas sinertävä talvipäivä,
Pakkasen jäädyttämä joen virta,
Kohisee lumen tuiskatessa.
Ikkunan tuollapuolen,
Lämpimän piiskan roihu,
Paukkuva napsahdus pakaran,
Pureutunut ihoon kylmänä.
Hehkuva kuumotus hellan,
Virtaa joki kohisten,
Vavahdus tutinaksi himokkaan,
Antautunut armottomalle, Sinulle.
Onni on tuntea,
Viipyvä hetki iätön,
Suojassa lämmön hehkuvan,
Sulkea silmänsä poski rinnallain.
Pakkasen jäädyttämä joen virta,
Kohisee lumen tuiskatessa.
Ikkunan tuollapuolen,
Lämpimän piiskan roihu,
Paukkuva napsahdus pakaran,
Pureutunut ihoon kylmänä.
Hehkuva kuumotus hellan,
Virtaa joki kohisten,
Vavahdus tutinaksi himokkaan,
Antautunut armottomalle, Sinulle.
Onni on tuntea,
Viipyvä hetki iätön,
Suojassa lämmön hehkuvan,
Sulkea silmänsä poski rinnallain.
keskiviikko 24. joulukuuta 2014
Turmeltu
Turmeltu
Viattomuus,
lumivalkea kuulas pinta,
törmää vasten kadun pintaa,
teoksi anteeksiantamattomiksi,
merkiksi toiseen painaen ajoiksi,
hylättynä autiona kehyksenä,
sisältä auki revittynä,
sisin tunteettomana.
tahra,
unelmat pirstaleina,
varastaen menneen idyllin,
hiipuva synkkyys painautuen,
sylikkäin toivottomuuteen tulevaan,
mitäänsanomattomana.
muutos,
joka synnyinasumme pilannut,
vaatinut omaansa,
piittamattomana muista,
kylvänyt tuhon tulevan,
hetkessä,
kenen käsi nousee,
likaajana turmeltajan?
Viattomuus,
lumivalkea kuulas pinta,
törmää vasten kadun pintaa,
teoksi anteeksiantamattomiksi,
merkiksi toiseen painaen ajoiksi,
hylättynä autiona kehyksenä,
sisältä auki revittynä,
sisin tunteettomana.
tahra,
unelmat pirstaleina,
varastaen menneen idyllin,
hiipuva synkkyys painautuen,
sylikkäin toivottomuuteen tulevaan,
mitäänsanomattomana.
muutos,
joka synnyinasumme pilannut,
vaatinut omaansa,
piittamattomana muista,
kylvänyt tuhon tulevan,
hetkessä,
kenen käsi nousee,
likaajana turmeltajan?
sunnuntai 14. joulukuuta 2014
Sovittamattomat
Hetki juoksee odottavan,
Karkuun lähtisin kanssasi.
Halu päästä lähellesi,
pitää yhtä erossa sinut.
Kiirehdin, väkisin rinnallesi pyrin.
Yhtä aikaa maalissa, vailla voittajaa,
molemmat yhtä hajalla.
Punaiset kenkäsi,
sovittamattomana lattialla.
Yhteinen taival erkani.
Vain voittajat saavuttavat.
Karkuun lähtisin kanssasi.
Halu päästä lähellesi,
pitää yhtä erossa sinut.
Kiirehdin, väkisin rinnallesi pyrin.
Yhtä aikaa maalissa, vailla voittajaa,
molemmat yhtä hajalla.
Punaiset kenkäsi,
sovittamattomana lattialla.
Yhteinen taival erkani.
Vain voittajat saavuttavat.
Tunnisteet:
bdsm,
ds,
eheys,
tunteet,
välittäminen
perjantai 12. joulukuuta 2014
Onnen tonkija
Epätoivon siemen,
Muiden onnesta syntyi.
Sielu värisi kyynelistä.
Kaipaus kuristaa hitaasti,
Odotan, toivon, pelkään.
Haluan olla kylläinen, tarpeellinen.
Pakkomielteeni ahmii,
Kohta meidät nälkäiseksi kaluten.
Mikset ymmärrä, omi, syleile.
Hukkaan heitetystä,
Lohkeaisi pala, tyhjästä.
Hylättynä, tarpeettomana, käyttämättömänä.
Löydettynä romuna,
aarteena täyttymystä sykkien,
Onneksi autuaan hyväntekijänsä.
Muiden onnesta syntyi.
Sielu värisi kyynelistä.
Kaipaus kuristaa hitaasti,
Odotan, toivon, pelkään.
Haluan olla kylläinen, tarpeellinen.
Pakkomielteeni ahmii,
Kohta meidät nälkäiseksi kaluten.
Mikset ymmärrä, omi, syleile.
Hukkaan heitetystä,
Lohkeaisi pala, tyhjästä.
Hylättynä, tarpeettomana, käyttämättömänä.
Löydettynä romuna,
aarteena täyttymystä sykkien,
Onneksi autuaan hyväntekijänsä.
maanantai 8. joulukuuta 2014
Rikottu
Antaudun,
Lasken suojani,
Tee mitä haluat.
Anna minun kiemurrella tuskassa,
Tukistettuna hiussuortuvat suorana,
Revittynä tämän maailman murheista.
Tuntea elämä verenä virtaavan.
Älä jätä tähän.
Älä hylkää.
Rakasta.
Korjaa minut.
Palauta luottamukseni,
tähän elämään.
Anna olla itseni.
Rikottu.
Lasken suojani,
Tee mitä haluat.
Anna minun kiemurrella tuskassa,
Tukistettuna hiussuortuvat suorana,
Revittynä tämän maailman murheista.
Tuntea elämä verenä virtaavan.
Älä jätä tähän.
Älä hylkää.
Rakasta.
Korjaa minut.
Palauta luottamukseni,
tähän elämään.
Anna olla itseni.
Rikottu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)