Mitättömyys

Tykytys, tämä voima kantajaa voimistaen.
Vakaana, tammenlailla tahtoni taipumaton.

Olet mitätön, vimmani alla.

Juuriltasi revin, istutan maahan minne haluan.
Tiedät nyt paikkasi, missä sinua koulin.
Kasvatan sinut otteeni alla.

Kaivatun ääni

Hän puhutteli minua,
Koski kuin ei muut,
Sytytti soinnun sisälläni.

Vaateeni päältä riisuttuna,
Paljaana kätesi alla,
Yhtyen lauluun yhteiseen.

Täyttymys rienaan mielen,
Sulautuen onnen ajattomuuteen,
Sinfonia tuutaten täysillä.

...

Sokeana uskossa ikuisen,
hengettömäksi toisen kuristetun,
Pihahdus epävireen kakofonian.

...

Hiljaisuus täyttää maiseman.

Kaipaus kestämätön kantajan,
Musertanut kaiken menetetyn.

Viipyy mielessä kadotettu,
Sulasoinnut yksin muistoinaan,
Erilleen ikuisuus meidät vei.

Hetki kohtausta

Tyyneys soljuu
vartalosi täyttäen.
Se muistaa kohtaamisen,
himon aistikkaan rajun.

Tunteille antautujan
seesteisyys valtaa.
Keho hiljalleen väristen,
muistuen matka äskeinen.

Kainaloon käpertyy
tiiviisti puristuen.
Tässä hetken täydellisen.